perjantai 28. syyskuuta 2012

Is Finland somewhere near Spain?

Heipsan kaikki! 

Muutama viikko on täällä nyt majailtu ja koti-ikävä alkaa nostaa päätään. Etenkin aina silloin, kun joku homma menee pieleen tai kun en osaa jotain. Tätähän sitten tapahtuukin lähes päivittäin, sillä projektimme ei etene ja vietän työpäiväni pohtien mitä tehdä kun tämä ei etene. 

Meillä oli kokous Elviksen kanssa, mutta sen saldo oli aika laihaa, noin lohdullisuuden kannalta. Meitä verrataan jatkuvasti kahteen tyttöön, jotka olivat täällä viimevuonna, kuinka he olivat niin reippaita ja itsevarmoja ja tekivät kaikki tuosta noin vaan. No minä tai Antti ei olla Vilma tai Gloria, joten meitä ei pitäisi verrata keskenään! 

Meidän ajatukset tästä harjoittelusta ei käyneet aivan yksiin Elviksen ajatusten kanssa. Olimme aivan varmoja, että tulemme tänne valmiisiin projekteihin antamaan, ehkä lisä näkökulmia ja uusia tapoja tehdä asioita, mutta ei. Kokouksen perusteella, viime vuonna täällä olleet tytöt, tulivat lähes vastaperustettuun järjestöön, jossa oli paljon työntekijöitä ja tukea saatavilla Elviksen lisäksi. No meillä on tukenamme vain Elvis, joka on kovin kiireinen mies.  

Vähän lohduttaa kuitenkin se, ettei projektimme lopputulosta painoteta arvioinnissa vaan sitä kuinka paljon yritimme ja laitoimme itsestämme projektin onnistumiseen. Koen, että minun on vaikea antaa itsestäni kaikkea, sillä sydämenipalo tälle projektille ei turhautumiseni takia oli missään määrin suuri. 

Maanantaina meillä on tapaaminen vapaaehtoisten kanssa, katsotaan mitä siitä sitten syntyy. Vaikka olen joka päivä tekemisissä tämän projektin kanssa, en koe että tietäisin oikeasti mitä teen ja miksi sitä teen! Elvis myös luuli, että olemme muutamaa kuukautta vaille valmiita Sosionomeja ja ihmetteli, miten emme pysty ottamaan vastuuta ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Pystyisimme kyllä, jos tietäsimme mitä olemme tekemässä! Elviksen ilme, oli näkemisen arvoinen, kun kuuli, että meillä on vielä 1,5 vuotta koulua jäljellä ja yksi harjoittelukin olisi vielä tulossa! En myöskään usko, että Elvis on lukenut antamiani papereita, joista mm, selviäisi, mitä on tulla vieraaseen työyhteisöön vieraaseen maahan ja millainen on hyvä harjoitteluohjaaja.

Pidän Manchesteristä kaupunkina aivan tavattoman paljon, enkä siis ole tulossa maitojunalla kotiin, vaikka vaikeaa välillä onkin ja itkupotkuraivarinarttuhepuli ei ole aina kaukana. Ehkä tämä tästä, kun saadaan ne vapaaehtoiset kasaan ja vaihdetaan heidän kanssaa ajatuksia meidän projektista.

Myös työkaverit ovat mukavia ja auttavat kun apua kysyy. Eräs työkavereista kysyi, että onko Suomi, jossain Espanjan lähellä, sillä puheeni kuulosti espanjalta kun puhuin suomea nopeasti.  Vastattiin tähän, ettei se kyllä ole, Englantikin on lähempänä :D Eräs kämppäkaveri myös luuli, Helsingin sijaitsevan Norjassa. Hauskoja nämä ihmiset täällä. Monelle on myös yllätys, kun kerron, että Nokia on suomalaisten keksintö.

Sitten vielä muita kuulumisia: Teenapsuttimeni tuli tiensä päähän aiemmin tällä viikolla. Yritin korjata sen, mutta turhaan. Oli siis aika hankkia uusi napsutin. Marssin lähikauppaamme Tescoon ja kysyin yksittäisen teenhauduttajan perään. Myyjä ei ymmärtänyt kysymystäni. Otin laukustani hajonneen napsuttimen demonstroidakseni mitä etsin. Myyjä katsoi napsutinta hetken hiljaa ja totesi sitten ei ole koskaan nähnytkään mitään sellaista! Täällä sateen ja teen luvatussa maassa, ei olla kuultukaan teenapsuttimesta! Jouduin siis ostamaan sellaisen siivilän, jolla teetäni nyt hauduttelen. 

Viimeinen asia on osittain kysymys teille lukijani, sillä itse en osaa päättää. :D Löysin nimittäin Tescosta aivan naurettavan halvalla teepannuja! Pannuja on kolmea lajia, kerman värinen keraaminen n. 4 euroa (käänsin hinnat euroiksi), musta keraaminen n. 5 euroa ja lasinen teepannu n. 6 euroa. Tykkään kaikista, mutta en tee kolmella pannulla mitään, etenkin kun kotona on jo valkea ja musta, jossa on ruusukuvioita. Pidän kaikista, kerman värinen kävisi melko lailla kaikkien astoiden kanssa, toisaalta musta voisi olla tyylikäs, vähän kuin noidan pannu. Lasisesta puolestaan erottuisivat hautumassa olevat teenlehdet ja sekin kävisi monen kanssa. Mitä mieltä siis olette, kerma, musta vai lasinen? 

 Nyt Hanna kiittää ja kuittaa ja lähtee aamupala ostoksille. Huomasin herätessäni ettei meille ole lainkaa aamupala tarvikkeita.

10 kommenttia:

  1. Ensiksi tärkein: osta kermanvärinen pannu mukaan! Itse tahdon uskoa, ettei teitä verrata "ihmetyttöihin". Ihmiset ovat välillä ajattelemattomia sanomisissaan, ja nyt kun kävi ilmi, että ette ihan vielä tänä vuonna valmistukaan, niin varmasti Elvis (miten kenenkään nimi voi olla Elvis? On vain yksi Elvis: Elvis Aaron Presley)tajuaa muutamia asioita. Sinä olet sen verran touhukas ja fiksu Lady, että valloitat kaikki, usko pois. Turha turhautua! Ja muuten, hyvä kun sinulla on pieni koti-ikävä, sillä lähtöpäivänäsi laitoin itse Facebookiin, että on jo ikävä Hannaa. Hyvä myös, että kävit näyttämässä napsutinta kaupassa, siellä näköjään eletään keskiaikaa. Oikein mukavaa viikonloppua toivottaa Ritva.

    VastaaPoista
  2. Kermainen se sitten todennäköisesti on :D Luulen, että Elvis on saanut nimensä juuri tämän tähden mukaan :D

    Koti-ikävä taitaa olla ihan tervettä, ainakin pieni sellainen, välillä se on isompi, esimerkiksi kun Tapio laittoi postissa kuvan itsestään ja Atsaleasta! Ja oli vielä kirjoittanut romattisen pätkän kuvan taakse! Voi sitä vollotuksen määrää!

    Kyllä tämä tästä lähtee, nyt on jo varmempi olo kaiken suhteen. Sinulle on tulossa maailma södein tuliainen! tiedän, että tykkäät siitä :D

    VastaaPoista
  3. Toi lasinen pannu kuulostaa ihan älyttömän hauskalta! Mää ottaisin ainaki semmosen, ehottomasti :>
    Ja älä huoli, kaikki järjestyy vielä varmasti parhain päin. Kyllä siinä ois itse kukin närkästyny, ko informaatio ei oo ihan kulkenu osapuolten välillä, niinko pitäis, etenki ko homma on kaukana kotoa. Tässä tapauksessa tuo teidän valmistuminen on ilmeisesti ollu epäselvää...
    Mutta voimia sinne lätäkön toiselle puolelle :)

    VastaaPoista
  4. Sanoppa muuta! Taistelen lasisen ja kermanvärisen kanssa!

    Ilmeisesti jotain tekemistä tällä valmistumisasialla oli... Eiköhän se tästä, vastahan täällä ollaan kaksviikkoa oltu :D

    VastaaPoista
  5. Voimia harkkaan! Turhautumiset ja epäselvyydet on normaalia (niistähän Hannakin etukäteen varoitteli ja sanoi, että ulkomailla odotetaan tosi paljon itsenäistä ja oma-aloitteista työtkentelyä). Sitä yritän tässä itsellenikin vakuutella, kun oma harkkaohjaaja on vielä Suomessa... Päivät on erilaisia ja pitää vaan tarrautua tiukasti niihin (ehkä harvoihinkin) onnistumisen hetkiin <3
    Kannatan kermanväristä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos <3 Niinhän ne kai, harmittaa vaan aika ajoin, kun ei tehdä ollenkaan sitä, mitä luultiin että tullaan tänne tekemään.

    Pidän kuule kynsin ja hampain kiinni, kaikesta missä onnistun :D

    Voimia sinne Afrikan Auringon alle myös!

    VastaaPoista
  7. Kyllä se siitä lähtee, teidän projektissa on vissiin hoidettu tiedottaminen vähän huonosti mutta sehän ei ole teidän moka... Kandee vaan pitää pää kylmänä ja tehä sen verran kun pystyy. Asiat lähtee vielä rullaamaan :)

    Muista kertoilla niille Suomen ihmettelijöille kaikki kauhujutut saunasta ja mämmistä ja muista :D

    (Teekannuasiaan en osaa ottaa kantaa, mulla ei oikein oo silmää tollasille xD Ota se mikä susta tuntuu parhaalta.)

    <3, Lucky

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenna (maanantai) koittaa totuuden hetki, kun joudutaan selittämään niille vapaaehtoisille meidän projektista ja ajatuksista.

      En oo vielä kertonut, mutta lupasin jo kokata Karjalan paistia :D

      Poista
  8. Mun mielestä lasinen olisi siistein!

    VastaaPoista
  9. Katsotaan, tasitelen edelleen lasisen ja kerman värisen keraamisen kanssa...

    VastaaPoista